Peili täräyttää myös jalustalla (referaatti artikkelista)

[Väinö Louekari]

Päivää
Photo Techniquesin uusimmassa numerossa herra nimeltä Timothy Edberg
selvittää peilin liikkeen seurauksia silloin kuin kamera on jalustalla.
Perimätietona on kulkenut jo kauan, että suljinaika 1/15 ja ajat sen
molemmin puolin ovat herkimpiä ja muodostavat resoluutio käyrään ns.
Kuoleman laakson. Nyt Edberg tutki asiaa eri kameroilla ja
polttoväleillä ja raportoi tuloksensa.
Jalusta ei estä peilin liikkeen aiheuttamaa tärähdystä, ajoilla 1/15 ja
sen molemmin puolin kuvan resoluutio pitemmillä polttoväleillä (pisin
hänen käyttämänsä oli 200 mm) heikkenee merkittävästi.
Verrattuna suljinaikaan 1/1000 resoluutio laskee pahimmillaan vain
kahteenkymmeneen (!) prosenttiin suljinajalla 1/30.
Kun ajat pitenevät sekuntteihin, alkaa tilanne aika tavalla olla
ennallaan; peilin liike ei enää juuri vaikuta.
Toiset kamerat tärähtävät enemmän, toiset... vähemmän.
Jalustat vaimentavat vaihtelevasti, jalustan jalkojen lyhentämisellä ei
juurikaan ole vaikutusta, sen sijaan jalustan keskiputken nostaminen
heikentää resoluutiota dramaattisesti edelleen.
Ainoa varma keino välttää peilin liikkeen vaikutus jos halutaan kuvata
näillä keskipitkillä ajoilla pitkällä polttovälillä on peilin
lukitseminen ylös, silloin ilmiö käytännössä poistuu.
Näin herra Edberg. Valitettavasti läheskään kaikissa kameroissa ei
tuota peilin ylöslukitusmahdollisuutta ole. Niin että jos pitkillä
polttoväleillä jalustalla ottamanne kuvat eivät ole aivan skarppeja, ei
kysymys välttämättä ole huonosta lasista vaan Kuoleman laaksosta:)

Väinö Louekari

[TaaviUntamo]

Post by Väinö Louekari
Päivää
Ainoa varma keino välttää peilin liikkeen vaikutus jos halutaan
kuvata näillä keskipitkillä ajoilla pitkällä polttovälillä on peilin
lukitseminen ylös, silloin ilmiö käytännössä poistuu.
Näin herra Edberg. Valitettavasti läheskään kaikissa kameroissa ei
tuota peilin ylöslukitusmahdollisuutta ole. Niin että jos pitkillä
polttoväleillä jalustalla ottamanne kuvat eivät ole aivan skarppeja, ei
kysymys välttämättä ole huonosta lasista vaan Kuoleman laaksosta:)

Joissain kameroissa saa peilin nousemaan ylös sekunnin ennen laakasua.
Se ei välttämättä riitä hempulalla jalustalla, jos kamera jää värisemään
peilin tärskäyksestä. Siinä voi auttaa pienen painon laitto joustavan
narun päähän roikkumaan objektiivin etupäästä.

[Väinö Louekari]

Post by TaaviUntamo

Post by Väinö Louekari
Päivää
Ainoa varma keino välttää peilin liikkeen vaikutus jos halutaan
kuvata näillä keskipitkillä ajoilla pitkällä polttovälillä on peilin
lukitseminen ylös, silloin ilmiö käytännössä poistuu.
Näin herra Edberg. Valitettavasti läheskään kaikissa kameroissa ei
tuota peilin ylöslukitusmahdollisuutta ole. Niin että jos pitkillä
polttoväleillä jalustalla ottamanne kuvat eivät ole aivan skarppeja,
ei kysymys välttämättä ole huonosta lasista vaan Kuoleman laaksosta:)

Joissain kameroissa saa peilin nousemaan ylös sekunnin ennen laakasua.
Se ei välttämättä riitä hempulalla jalustalla, jos kamera jää värisemään
peilin tärskäyksestä. Siinä voi auttaa pienen painon laitto joustavan
narun päähän roikkumaan objektiivin etupäästä.

Voipi olla, vähäisistä fysiikan opinnoistani on aikaa. Mutta eikös voi
käydä niin, että peilin liikkeen lakattua tuo vastapaino vielä
heilauttaa kameraa päinvastaiseen suuntaan?

Väinö Louekari

[satunnainen]

Post by Väinö Louekari

Post by Väinö Louekari
Päivää
Ainoa varma keino välttää peilin liikkeen vaikutus jos halutaan
kuvata näillä keskipitkillä ajoilla pitkällä polttovälillä on peilin
lukitseminen ylös, silloin ilmiö käytännössä poistuu.
Näin herra Edberg. Valitettavasti läheskään kaikissa kameroissa ei
tuota peilin ylöslukitusmahdollisuutta ole. Niin että jos pitkillä
polttoväleillä jalustalla ottamanne kuvat eivät ole aivan skarppeja, ei
kysymys välttämättä ole huonosta lasista vaan Kuoleman laaksosta:)

Joissain kameroissa saa peilin nousemaan ylös sekunnin ennen laakasua. Se
ei välttämättä riitä hempulalla jalustalla, jos kamera jää värisemään
peilin tärskäyksestä. Siinä voi auttaa pienen painon laitto joustavan
narun päähän roikkumaan objektiivin etupäästä.

Voipi olla, vähäisistä fysiikan opinnoistani on aikaa. Mutta eikös voi
käydä niin, että peilin liikkeen lakattua tuo vastapaino vielä heilauttaa
kameraa päinvastaiseen suuntaan?
Väinö Louekari

Sama täällä. Fysiikan opinnoistani on todella pitkä aika.

Kuitenkin sen verran aiheeseen liittyen mistan, että värähtelyjä
on periaatteessa kahdenlaisia vaimenevia ja vaimenemattomia.

Vaimenevassa värähtelyssä liike-energia muuttuu lämmöksi.
Vaimenemattomassa värhtelyssä liike jatkuu ikuisuuteen.
Vaimennuskerroin kertoo sen, kuinka nopeasti värähtely loppuu.

Kameran kanssa parhaan vaimennuksen saa, kun panee hiekkapussin
tai repun jalustaan kiinni tai vielä mieluummin kameran/putken päälle
(siten, ettei vaimennin haittaa valokuvausta).

Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
jos jalustaan kiinnittää jotakin joustavalla langalla. Päinvastoin:
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

[Eino Tuominen]

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

[pauli0212]

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.

--
Pauli

[satunnainen]

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.

=======

Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

[TaaviUntamo]

Post by pauli0212

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Kysehän on ihan normaaleista jousikaavoista. Jousella on oma
värähtelytaajuutensa. Valitsemalla sopivat jouset yhteen, niiden
taajuudet vaimentavat toisiaan.

[satunnainen]

Post by TaaviUntamo

Post by pauli0212

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Kysehän on ihan normaaleista jousikaavoista. Jousella on oma
värähtelytaajuutensa. Valitsemalla sopivat jouset yhteen, niiden taajuudet
vaimentavat toisiaan.

Voisitko sinä sitten selittää tuon "normaalin jousikaavion".
Valitse jouset ja näytä tuo toteen.

Nimittäin ilman liike-energian muutamista lämmöksi(tai sähköksi tai
säteilyksi ...)
järjestelmaästä ei liike/liikemäärä häviä mihinkään.

Tässä muistutuksena sinulle tavallisten värähtelijöiden, vaimenevan
värähtelijän yms laskukaavat.
http://en.wikipedia.org/wiki/Harmonic_oscillator

Ja tässä jousivakiosta ja kytketyistä värähtelijöistä, mistä tässä on kyse.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hooke%27s_law

[TaaviUntamo]

Post by satunnainen

Post by TaaviUntamo

Post by pauli0212

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Kysehän on ihan normaaleista jousikaavoista. Jousella on oma
värähtelytaajuutensa. Valitsemalla sopivat jouset yhteen, niiden taajuudet
vaimentavat toisiaan.

Voisitko sinä sitten selittää tuon "normaalin jousikaavion".
Valitse jouset ja näytä tuo toteen.
Nimittäin ilman liike-energian muutamista lämmöksi(tai sähköksi tai
säteilyksi ...)
järjestelmaästä ei liike/liikemäärä häviä mihinkään.
Tässä muistutuksena sinulle tavallisten värähtelijöiden, vaimenevan
värähtelijän yms laskukaavat.
http://en.wikipedia.org/wiki/Harmonic_oscillator
Ja tässä jousivakiosta ja kytketyistä värähtelijöistä, mistä tässä on kyse.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hooke%27s_law

Jos kerran netistä noita haet, niin kokeilepa esimerkiksi hakusanoja
"massa jousi vaimennin"

Joku antoi linkin viki tuned mass damper artikkeliin. Siellä kohdassa
how they work on oikeassa laidassa ehkä pystysuunnassa puolivälissä
kaaviokuvassa on kahden jousen järjestelmä. Jos jousilla on erilainen
ominaistaajuus, ne kyllä hoitavat sen liikkeen lämmöksi.

Mainitsin alunperin joustavan langan juuri siksi, että rautalanka ei
oikein tuo toivottua tulosta. On erittäin epätodennäköistä että
sattumanvaraisesti valittu "jousi" sattuisi samalle ominaistaajuudelle
kuin jalustan ne osat, jotka sallivat kameran heilahdukset.

[Yrjö O. Mäkinen]

Post by TaaviUntamo
Joku antoi linkin viki tuned mass damper artikkeliin. Siellä kohdassa
how they work on oikeassa laidassa ehkä pystysuunnassa puolivälissä
kaaviokuvassa on kahden jousen järjestelmä. Jos jousilla on erilainen
ominaistaajuus, ne kyllä hoitavat sen liikkeen lämmöksi.

Minusta näytti että siinä kuvassa oli punaiseella piirretty joku "jarru"
joka muuttaa liike-enrgian lämmöksi ja näin vaimentaa värähtelyä.

[satunnainen]

Post by TaaviUntamo

Post by satunnainen

Post by TaaviUntamo

Post by pauli0212

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Olen kanssassi samaa mieltä, vaimenemiseen ei auta mitään,
resonanssi voi aiheuttaa pitkänkin ajan jälkeen voimakkaan värähtelyn.

Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Kysehän on ihan normaaleista jousikaavoista. Jousella on oma
värähtelytaajuutensa. Valitsemalla sopivat jouset yhteen, niiden
taajuudet vaimentavat toisiaan.

Voisitko sinä sitten selittää tuon "normaalin jousikaavion".
Valitse jouset ja näytä tuo toteen.
Nimittäin ilman liike-energian muutamista lämmöksi(tai sähköksi tai
säteilyksi ...)
järjestelmaästä ei liike/liikemäärä häviä mihinkään.
Tässä muistutuksena sinulle tavallisten värähtelijöiden, vaimenevan
värähtelijän yms laskukaavat.
http://en.wikipedia.org/wiki/Harmonic_oscillator
Ja tässä jousivakiosta ja kytketyistä värähtelijöistä, mistä tässä on kyse.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hooke%27s_law

Jos kerran netistä noita haet, niin kokeilepa esimerkiksi hakusanoja
"massa jousi vaimennin"
Joku antoi linkin viki tuned mass damper artikkeliin. Siellä kohdassa how
they work on oikeassa laidassa ehkä pystysuunnassa puolivälissä
kaaviokuvassa on kahden jousen järjestelmä. Jos jousilla on erilainen
ominaistaajuus, ne kyllä hoitavat sen liikkeen lämmöksi.
Mainitsin alunperin joustavan langan juuri siksi, että rautalanka ei
oikein tuo toivottua tulosta. On erittäin epätodennäköistä että
sattumanvaraisesti valittu "jousi" sattuisi samalle ominaistaajuudelle
kuin jalustan ne osat, jotka sallivat kameran heilahdukset.

Englaninin sana "damper" on suomeksi vaimennin.
"Mass damper" on suomeksi massavaimennin.

Itse asiassa rautalanka on parempi vaihtoehto,
kuin joustava lanka.

Suosittelisin sinulle yksinkertaista koetta:
Ota ohut kuminauha, kiinnitä kuminauha
kattoon tai mihinkä tahansa, mistä se riippuu
vapaasti ja ripusta kuminauhan toiseen päähän
joku paino -vaikka jakoavain.

Tämän jälkeen vedä painoa varovasti
alaspäin jä päästä se irti. Seuraa mitä tapahtuu.

Teorian mukaan kuminauha on hyvin elastinen,
eli sen vaimennus on pieni. Täsätä pitäisi seurata
harmooninen, hitaasti vaimeneva värähtely.

[Eino Tuominen]

Post by satunnainen
Ota ohut kuminauha, kiinnitä kuminauha
kattoon tai mihinkä tahansa, mistä se riippuu
vapaasti ja ripusta kuminauhan toiseen päähän
joku paino -vaikka jakoavain.

Mutta kun se jalustalla oleva kamera ei ole vapaasti
putoava esine, vaan se on jo itsessään värähtelevä kappale.
Parempi esimerkki: ripusta tuo jakoavain katossa olevasta
tangosta roikkumaan, teippa se vaikka suksensauvaan.
Laita se heilumaan, ja tarkkaile sen käytöstä. Nyt
laita kuminauha sen jakoavaimen ja lattian väliin. Kokeile
taas heiluttaa - muuttuiko käytös?

[satunnainen]

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Ota ohut kuminauha, kiinnitä kuminauha
kattoon tai mihinkä tahansa, mistä se riippuu
vapaasti ja ripusta kuminauhan toiseen päähän
joku paino -vaikka jakoavain.

Mutta kun se jalustalla oleva kamera ei ole vapaasti
putoava esine, vaan se on jo itsessään värähtelevä kappale.
Parempi esimerkki: ripusta tuo jakoavain katossa olevasta
tangosta roikkumaan, teippa se vaikka suksensauvaan.
Laita se heilumaan, ja tarkkaile sen käytöstä. Nyt
laita kuminauha sen jakoavaimen ja lattian väliin. Kokeile
taas heiluttaa - muuttuiko käytös?
--
Eino Tuominen

Kokeilen selittää asian toisella lailla.

Jos kameran liimaa betonitolppaan, niin kamera ei juuri
liikahda peilin tärähdyksestä, koska kameran, tolpan ja
alla olevan maapallon massa on niin suuri ja peilin massa
niin pieni, että liikettä ei havaita.

Jos kameran ruuvaa jalustalle ja peili on jalustan keskipisteen
kohdalla, niin kamera/jalusta yhdistelmä hypähtää millimetrin osia,
kun kameran peili heilahtaa alhaalta ylös.

Jos (yleensä näin) peili ei ole jalustan keskipisteen kohdalla,
niin peilin heilahtaessa kamran toinen pää heilahtaa ylöspäin.
Tämä on mahdollista, koska jalustan rakenteet eivät ole
riittävän painavia, eivätkä jalustan osien liitokset ole riittävän
kiinteitä. Heilahdusliike jatkuu enemmän tai vähemmän
vaimenevana värähtelynä.

Eikö alku menekin näin ...

[Eino Tuominen]

Post by satunnainen
Jos kameran ruuvaa jalustalle ja peili on jalustan keskipisteen
kohdalla, niin kamera/jalusta yhdistelmä hypähtää millimetrin osia,
kun kameran peili heilahtaa alhaalta ylös.

Juuri. Ja nyt jos sille samalle heilahtavalle akselille
olevaan objektiiviin kiinnität jousen, jonka toinen pää
on kiinni maassa, niin mitä tapahtuu? Aivan oikein,
se vastustaa sitä kameran heilahdusta. Ei se tokikaan
sitä heilahdusta kokonaan estä, mutta auttaa sen verran,
että kuva onnistuu paremmin.

Piirrä oikein vaikka kuva, kun kerran innostuit aiheesta.

[satunnainen]

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Jos kameran ruuvaa jalustalle ja peili on jalustan keskipisteen
kohdalla, niin kamera/jalusta yhdistelmä hypähtää millimetrin osia,
kun kameran peili heilahtaa alhaalta ylös.

Juuri. Ja nyt jos sille samalle heilahtavalle akselille
olevaan objektiiviin kiinnität jousen, jonka toinen pää
on kiinni maassa, niin mitä tapahtuu? Aivan oikein,
se vastustaa sitä kameran heilahdusta. Ei se tokikaan
sitä heilahdusta kokonaan estä, mutta auttaa sen verran,
että kuva onnistuu paremmin.
Piirrä oikein vaikka kuva, kun kerran innostuit aiheesta.
--
Eino Tuominen

No tämä oli ensimmäinen osa. Seuraava osa on tässä:

Peili ei heilahda kameran sisällä ainoastaan alhaalta ylös,
vaan myös takaa eteenpäin. Eikö vain?

Eli kamera joutuu myös vaakatasoiseen värähtelevään
liikkeeseen, jota jalusta vaimentaa enemmän tai
vähemmän.

[Eino Tuominen]

Post by satunnainen
Eli kamera joutuu myös vaakatasoiseen värähtelevään
liikkeeseen, jota jalusta vaimentaa enemmän tai
vähemmän.

Kuvan ottamista (liike-epäterävyyttä) aiheuttaa
nimenomaan se kierto, ja siihen se kuminauha auttaa.
Turha tästä on enempää vängätä, kun asia on helposti
kokeellisesti osoitettavissa.

Tämä täältä.

[satunnainen]

Post by Eino Tuominen

Post by satunnainen
Eli kamera joutuu myös vaakatasoiseen värähtelevään
liikkeeseen, jota jalusta vaimentaa enemmän tai
vähemmän.

Kuvan ottamista (liike-epäterävyyttä) aiheuttaa
nimenomaan se kierto, ja siihen se kuminauha auttaa.
Turha tästä on enempää vängätä, kun asia on helposti
kokeellisesti osoitettavissa.
Tämä täältä.
--
Eino Tuominen

No niin tähän asti olemme oppineet, että peilin tärähdys
voi tapahtua johtaa ylös-alas suunnassa tai aiheuttaa
kiertyvää värähtelyä.

Uskotko Eino, että peilin tärähdys voi johtaa myös
yllä kuvatun lisäksi muun suuntaisiin värähtelylihin?

Esimerkiksi siten, että kamera kiertyy vaakatasossa
kamerajalustan tolpan ympäri, jos jalusta jalat eivät satu
olemaan symmerisesti kuvaussuuntaan nähden.

(Fysiikassa sanoisimme, että kappaleella on
kuusi vapausastetta. x,y z sekä 3 mahdollista
itsenäistä pyörähdys suuntaa)

Simolle: Tulemme muutaman vuoropuhelun jälkeen
ehkö Wikin:n kaavoihin, jotka kertovat millä edellytyksillä
kappaleen värähtely hidastuu ja miten massa tai
"jousi vakio" vaikuttavat värähtelyyn. Sekä lopuksi
mahdollisesti siihen, miten kahden jousen ja yhden
massakappaleen systeemin käyttäytymistä voi laskea.

[Simo Salanne]

Post by satunnainen
Simolle: Tulemme muutaman vuoropuhelun jälkeen
ehkö Wikin:n kaavoihin, jotka kertovat millä edellytyksillä
kappaleen värähtely hidastuu ja miten massa tai
"jousi vakio" vaikuttavat värähtelyyn. Sekä lopuksi
mahdollisesti siihen, miten kahden jousen ja yhden
massakappaleen systeemin käyttäytymistä voi laskea.

Ei siinä mitään jos puljaat wikin kaavojen kanssa. Yritä myös ymmärtää
vaikka tämä:

---

http://www.acoustics.hut.fi/asf/publicat/akup03/aku03_11-16.pdf

Kunhan ymmärtäisit että esim. "jousivakio" on yksinkertaistus, ei se
"oikeasti" ole VAKIO.

"Sekä eristettävä laite (lähde) että runkorakenne (vastaanotin)
oletetaan mallissa ideaalisen jäykiksi. Eristimien ominaisuudet kuvataan
ideaalijousella"

...

"Molemmat jousivakiot käyttäytyvät lämpötilan funktiona epälineaarisesti."

---

Simo S.

[Simo Salanne]

Post by pauli0212
Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Nyt olet ymmärtänyt väärin; "fysiikan kaavat" ovat yksinkertaistettuja
malleja todellisuudesta. Malleilla pyritään ymmärtämään luonnon
ilmiöitä. Jos pilvenpiirtäjä vielä on pystyssä, se toimii, vaikka
"fysiikan kaavaa" ei olisikaan. Uskon että tuollainen rakennus on kyllä
mallinnettu huolellisesti ennen kuin on edes haettu rakennuslupaa.

Simo S.

[satunnainen]

Post by Simo Salanne

Post by pauli0212
Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Nyt olet ymmärtänyt väärin; "fysiikan kaavat" ovat yksinkertaistettuja
malleja todellisuudesta. Malleilla pyritään ymmärtämään luonnon ilmiöitä.
Jos pilvenpiirtäjä vielä on pystyssä, se toimii, vaikka "fysiikan kaavaa"
ei olisikaan. Uskon että tuollainen rakennus on kyllä mallinnettu
huolellisesti ennen kuin on edes haettu rakennuslupaa.
Simo S.

Kyllä fysiikka on exaktia tiedettä, vaikka kaikki eivät
sitä ymmärräkään. Pilvenpiirtäjien suunnittelussa
käytetään juuri noita fysiikan kaavoja.

Noissa esimerkeissä, joista kerroit on vaimennin,
joka muuttaa värähtelyenergian lämmöksi.
Heiluri itse ei vaimenna mitään vaan iskunvaimentimet.

Samasta syystä siinä amiksen pojan mopossa
on juoset ja iskunvaimentimet. Jouset antavat
periksi ja iskunvaimennin muuttaa liike-energian lämmöksi.

Onnistuneessa kameran peilin vaimennuksessa
pätevät juuri samat lait.

Hiekkapussi tai reppu tai vastaava periksi vantava,
joustamaton paino vaimentaa kameran värähtelyä.

Jos ymmärsit Wiki:n linkin, niin värähtelyyn
vaikutavat jousen jousivakio ja värähtelevä
massa, sekä alkutila. Värähtelyitä on
vaimenevia ja vaimenemattomia sekä pakotettuja.

Jos kerrot koulutaustasi, niin voin yrittää
selittää asian niin, että ymmärrät.

[Simo Salanne]

Post by satunnainen
Kyllä fysiikka on exaktia tiedettä, vaikka kaikki eivät
sitä ymmärräkään. Pilvenpiirtäjien suunnittelussa
käytetään juuri noita fysiikan kaavoja.

Todellisuudessa esiintyvät fysikaaliset ilmiöt eivät noudata kaavoja,
vaan kaavat yrittävät mallintaa ilmiöitä. Jotkut paremmin jotkut
huonommin. Esimerkiksi nuo "jousikaavat", niissähän ei oteta huomioon
ilmanvastusta eikä lämpötilaa eikä väriä, eikä...

...klip...

Post by satunnainen
Jos kerrot koulutaustasi, niin voin yrittää
selittää asian niin, että ymmärrät.

DI

Simo S.

[satunnainen]

Post by satunnainen
Kyllä fysiikka on exaktia tiedettä, vaikka kaikki eivät
sitä ymmärräkään. Pilvenpiirtäjien suunnittelussa
käytetään juuri noita fysiikan kaavoja.

Todellisuudessa esiintyvät fysikaaliset ilmiöt eivät noudata kaavoja, vaan
kaavat yrittävät mallintaa ilmiöitä. Jotkut paremmin jotkut huonommin.
Esimerkiksi nuo "jousikaavat", niissähän ei oteta huomioon ilmanvastusta
eikä lämpötilaa eikä väriä, eikä...
...klip...

Post by satunnainen
Jos kerrot koulutaustasi, niin voin yrittää
selittää asian niin, että ymmärrät.

DI
Simo S.

Nyt en kyllä ymmärrä, mikä mättää.
Sinun tiedoillasi olisi kyllä pitänyt avautua nuo Wiki:n esitykset.

[Simo Salanne]

Post by satunnainen
Nyt en kyllä ymmärrä, mikä mättää.
Sinun tiedoillasi olisi kyllä pitänyt avautua nuo Wiki:n esitykset.

Eipä tässä asiassa ole tarvinnut turvautua wikin "exaktiin" totuuteen.

Simo S.

[Sami Nordlund]

Post by satunnainen
Noissa esimerkeissä, joista kerroit on vaimennin,
joka muuttaa värähtelyenergian lämmöksi.
Heiluri itse ei vaimenna mitään vaan iskunvaimentimet.
Samasta syystä siinä amiksen pojan mopossa
on juoset ja iskunvaimentimet. Jouset antavat
periksi ja iskunvaimennin muuttaa liike-energian lämmöksi.

Meillä tekussa autoalan DI kertoi, että iskunvaimennin ei vaimenna
heilahtelevaa liikettä. Tarkoitti siis sitä, että iskunvaimennin on
väärä nimi, se kun on oikeasti heilahtelunvaimennin. Iskunvaimentimena
toimii tarkkaan ottaen se kumista tehty rengas, joka on laitettu vanteen
ympärille :) ja joka on suoraan kosketuksessa tiehen.

Sami

[Mika Yrjola]

Post by pauli0212

Post by Eino Tuominen
Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Vaikken Eino tai Pauli olekaan ja jätän kaavojen esittämiset
jollekulle jolla fysiikan kurssien suorittamisesta on vähemmän aikaa,
niin kyllä tällaisia heilurivirityksiä rakennuksissa ainakin
on. Esimerkkinä vaikkapa Taipei 101:

http://architecture.about.com/cs/greatbuildings/p/taipeitower.htm

Nähtävästi noita kutsutaan Tuned Mass Dampereiksi, Wikipedia tuntee
käsitteen ja antaa jotain taustatietoja toiminnasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tuned_mass_damper#How_they_work

(tietysti normaalit disclaimerit siitä, että mikään ei takaa
sattumanvaraisen Wikipedia - artikkelin tiedon olevan pelkkää tiukkaa
faktaa kannattaa pitää mielessä)

[satunnainen]

Post by Mika Yrjola

Post by pauli0212

Post by Eino Tuominen
Kyllä se vaan auttaa. Tietysti langan ominaisuuksilla on
väliä, sekä vetävällä voimalla. Systeemin resonanssitaajuus on
se, mikä ratkaisee. Menkää vaikka kokeilemaan, jos ette usko.
"mustekala" kiinni objektiiviin ja toinen pää maahan vaikka
jalan alle.

Joissain pilvenpiirtäjissäkin käytetään heiluria rakennuksen keskellä
vaimentamaan tuulen aiheuttamaa huojuntaa.
=======
Olisiko Einolla tai Paulilla esittää se fysiikan kaava, joka sanoo näin.

Vaikken Eino tai Pauli olekaan ja jätän kaavojen esittämiset
jollekulle jolla fysiikan kurssien suorittamisesta on vähemmän aikaa,
niin kyllä tällaisia heilurivirityksiä rakennuksissa ainakin
http://architecture.about.com/cs/greatbuildings/p/taipeitower.htm
Nähtävästi noita kutsutaan Tuned Mass Dampereiksi, Wikipedia tuntee
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuned_mass_damper#How_they_work
(tietysti normaalit disclaimerit siitä, että mikään ei takaa
sattumanvaraisen Wikipedia - artikkelin tiedon olevan pelkkää tiukkaa
faktaa kannattaa pitää mielessä)

Vielä kerran: Juuri noin toimivat vaimentimet yhdessä jousien kanssa
Kannattaa opiskella, mitä tuossa sanotaan.